Tällaisina iltoina

Juuri tällaisina iltoina tiedän miksi rakastan syksyä. Kun ulkona viuhuu tuuli ja lehdet lentävät, on turvallista ja lämmintä istua sisällä yksin, kaksin tai koko perhe. Näitä iltoja olivat ne, jotka istuimme opiskeluajan kämpässämme ystäväni kanssa kumpikin omalla ikkunalaudallamme (Töölön ikivanhoissa taloissa oli ihanat leveät ikkunalaudat) ikkunasta ulos katsellen. Lintsin maailmanpyörän valoja. Märkää asfalttia, tuulessa keinuvia katulamppuja. Tuota olisi voinut tuijottaa pienen ikuisuuden. Sitten avasimme Saloran ja katselimme illan leffaa.

Toisena kertana lähdin näillä keleillä lenkille. Merisataman rantaan. Juoksin ja juoksin kunnes seisahduin merimiesten muistomerkille. Ja kuuntelin pauhuavaa merta. Mitä kovempi tuuli sen parempi.

Tänä iltana sama tunne. Kotipihalla. Tuuli pauhaa puiden latvoissa. Pieni poika haluaa jo sisään, pelottaa. Minä nautin. Mutta sisällä on silti lämmin.

Advertisements

Yksi kommentti artikkeliin ”Tällaisina iltoina

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s