Jälkeen

Joulun jälkeen. Joulumieli on jo uupunut. Se vetäytyy sohvalle kirjansa kanssa ja vetää viltin päälleen. Miten ihanaa oli nähdä joulunpyhinä rakkaita läheltä ja kaukaa, perhe ❤ Joulumieli katselee ihastellen ikkunasta ulos. Tuntuu kuin maailma olisi valoa tulvillaan. Sitten se herkuttelee, herkuttelee, lepäilee. Joulumieli ottaa poikansa kainaloon ja rakentaa legoja. Katselee leffaa.

Välillä joulumieli ottaa päikkärit ja nauttii vapaastaan. Sitten se laittaa nenänsä ulos, jalkansa. Kävelee hiljaa, ihastellen. On ihan hiljasta. Vain pakkanen puree poskipäitä, narskuu kenkien alla. Jossain tuon hangen alla odottaa kevät.

Joulun kaunein kukka.
Joulun kaunein kukka.

Sitten se kömpii sisään, keittää kaakaota, ottaa viltin päälleen. Ihana hetki. Kotona.

Me kylmän unohdamme
ja talven tuiskuineen.
Ja luottaa haluamme
taas uuteen kevääseen.
Luonto lepää hetken hankien alla,
kun tuivertaa tuuli ja halla.
Vaan joulu tullessaan
Luo tähti valoaan,
kun se kirkkaammin pimeässä loistaa.

Nu är det lätt att glömma
att kölden var så svår
nu har vi rätt att drömma
och tro på nästa vår
– tro att också mörker måste finnas.
Vår vinter var hungrig och bitter
för ensamhetens skull
med granen bår äpplen och glitter
och stjärnan är av gull,
det är i mörker som stjärnan kan brinna!

-Tove Jansson-

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Jälkeen

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s