Alkuvuoden vuoristorataa

Viimeisetkin piparit on syöty, piparkakkutalo raunioina. Jouluradio on sammutettu. Joulu raivattu komeron uumeniin, laatikoihin, jotka aina taas avataan. Kuusi riisuttu, ehti se riisua itsensä melkein jo. Neulasensa. Tietää, että niitä löytyy vielä ensi syksynäkin.

Joulukuusi lähti! AAUGH! @Snoopy
Joulukuusi lähti! AAUGH! @Snoopy

Vielä on kaksi jäljellä. Tai kolme. Keittiökuuseni näyttävät voivan toistaiseksi hyvin. Ne odottavat, ja minä jännitän. Kevättä ja niiden saamista pihalle, tai kestävätkö sisällä siihen asti. Jouluruusu se kolmas. Tule jo sula, paljas, mullantuoksuinen maa!

Tiedän jo rehvastelin kevään odotuksella. Mutta ei voi mitään. Ei tämä helppoa ole. Vähän kuin Snoopyn Tellulla. Voi ei miksi? Äiti, koska on taas joulu? sanoi esikoinenkin (äitinsä joululapsi) kuusen lähtiessä. Kaikkea kivaa tulossa ja tiedossa. Silti ahdistus vähän, tai aika paljonkin. Myös siitä hirvittävyydestä, Ranskassa.

Ehkä annan itselleni aikaa. Kyllä tämä tästä, nämä ristiriitaiset tunteet

Sunnuntai. Pitkä aamu, kahvia ja kahvia. Sanomalehti. Joulun tilalle jotain; avaruutta, pientä kaunista kotiin, vaaleita luonnonläheisyyden värin tyynyjä, tähtiä, pehmeyttä. Lumimyrsky. Lämmintä leipää. Ja villasukat.

Lämmintä saaristolaisleipää, äidin reseptillä.
Lämmintä saaristolaisleipää, äidin reseptillä.

Kaunista sunnuntaita vielä ❤

– Milla

Advertisements

10 kommenttia artikkeliin ”Alkuvuoden vuoristorataa

  1. Mä niin ymmärrän sua ♥ ei ole helppoa aikaa tämä tammikuu ja joulun jälkeinen elämä… Vaikka kuinka koittaisi miettiä kaikkea tulossa olevaa mukavaa.
    Tekisi mieli kaivautua vällyjen alle suojaan ahdistukselta ja tragedioilta ja niiden uutistulvalta. Kun tämän oman pienen elämän ulkopuolella on niin paljon sellaista mitä mieli ei taivu käsittelemään. Ja niitä uutisia on tulvinut sekä kotimaan kamaralta että ulkomailta pitkin syksyä ja talvea, nämä Ranskan tapahtumat viimeisimpänä.
    Ehkä siksikin mieli pakenee miettimään kevätvärejä kotiin tai suklaakakkureseptejä. Että ei tarvitse ajatella liian pitkälle sitä, millaisia asioita maailmassamme tapahtuu.
    Lämmin leipä, villasukat ja kupillinen kahvia on onnea ♥

    Liked by 1 henkilö

    1. Välillä sitä tosiaan miettii miten paljon uutisia on tarpeellista. Tuntuu, että tieto tosiaan lisää tuskaa siitä kaikesta käsittämättömästä mitä ympärillä tapahtuu. Kevät ja suklaakakku kuulostavat siis tarpeellisilta ❤ Heti tämän villasukkakauden jälkeen, mutta niitä on hyvä ajatella viltin alla lämpimässä 🙂

      Tykkää

  2. Ihana saaristolaisleipä! Minä pidän vain kokkaamisesta, mutta ystäväni toi minulle taas saaristolaisleipää. Mitä olisikaan elämä ilman ystäviä.

    Minäkin ikävöin jo seuraavaa joulua, mutta joulu kulkee sydämessä tässä hiihtokelejä ja sen jälkeen lumikelloja odotellessa. Nyt on mukava pitää paussia ja nauttia krijoista, kynttilöistä, torkkuhuovista, kuumasta kaakaosta pitkän lenkin jälkeen ja etenkin nukkua varastoon, sillä suvella ainakin minulla meinaavat unet jäädä liian vähiin, kun ympäri vuorokauden on valoisaa.

    Alan pian maalaamaan sitä karkkiväristä tuolia ja sitten toista ja sitten…Yksi kaulaliinakin on vielä kesken: Se menee varmaan ensi jouluna lahjaksi jollekin rakkaalle.

    Ihanaa tammikuun jatkoa sinulle sekä reippaissa pyryissä että viltin alla laiskotellen!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos ❤ Ihanalta kuulostavat nuo karkinväriset tuolit! Niitä maalatessa voi jo miettiä kevättä, mutta aikansa kutakin. Nautinnollista talvea kaiken ihanan parissa myös sinulle ❤

      Tykkää

  3. Meilläkin pienin aikoi säilyttää pöydällään olevan tekopöytäkuusensa koko vuoden. Joululaisuus on tarttunut häneenkin 🙂 Tällekin ajalle on kai annettava vain aikaa. Pukki tietää nämä fiilikset ja tuo aina röykkiön uusia kirjoja ja levyjä, jotta ajatukset kääntyisivät uuden pariin. No tammikuu on kohta puolessa välissä. Kyllä se kevät siellä kytee lumipeitteen alla…

    Tykkää

    1. Ehkä tammikuu tosiaan on mitä parhainta rauhoittumisen aikaa ennen kevää. Usein jo helmikuussa aurinko alkaa paistamaan enemmän ja tuntuu oikeasti, että ollaan menossa kevättä kohti :)Toisaalta nyt meilläkin on kunnon talvi, josta nauttia 🙂 Viime talvi oli todella raskas meillä ehkä juurikin siksi, että oikeastaan mitää talvisia lumihommia ja -leikkejä ei voinut harrastaa.

      Tykkää

  4. Jotkut pitävät syksyä vuoden ankeampana aikana, minulle se on aina tammi-helmikuu. Kylmyys, pimeys ja väistyvä joulu saavat mielen matalaksi. Olen useana vuonna ottanut tavaksi, että tammikuussa varaan kesäksi jonkinlaisen matkan. Se tuo piristystä ja odotusta tulevasta keväästä ja kesästä elämään. Sen voimin jaksaa usein ahertaa töissä. Toki talvessa mukaviakin hetkiä on. Kodissa oleilu villasukat jalassa, kirjan lukeminen viltin alla ja kokkailu ovat kotoilua parhaimmillaan. Ja oi, tuo saaristolaisleipä kuulostaa niin hyvältä. Toivotaan, että huonoista uutisista huolimatta vuoteen sisältyisi paljon myös hyviä uutisia.

    Liked by 1 henkilö

    1. Tammikuu tuntuu jollain tapaa todella pitkältä. Vaikka kesälomareissun suunnitteleminen onkin todella piristävää! Helmikuussa tuntuu jo ehkä, että kevät alkaa olla hieman lähempänä 🙂 Meidän perheellä on ollut tapana lähteä tammikuussa aurinkoon talvilomalle, nyt loma on vasta helmikuussa joten tuntuu, että odottavan aika on todella pitkä. Toisaalta, kun tulemme matkalta, helmikuu on jo pitkällä ja maaliskuu lähempänä 🙂

      Tykkää

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s