Kevätlaulu

Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä kanssa. 

Virallisesti kevään ensimmäinen päivä. Olen juhlistanut talven ja kevään taitetta sekä eilistä Kalevalan päivää lukemalla kuin välipalana hieman raskaimpien kirjojen välissä Tove Janssonin Näkymätön lapsi -novellikokoelmaa: mm. Kamala tarina siitä miten valehteleminen on rumaa, Vilijonkka, joka pelkäsi onnettomuuksia ja sen tullen tunsi valtavan helpotuksen, Näkymätön lapsi, ja tietenkin Kuusi, jonka tuoma Joulu ei ollutkaan niin kamala.

Sävel oli nyt hyvin lähellä, ei tarvinnut oikeastaan kuin napata sitä hännästä. Mutta hänellä oli aikaa odottaa, se oli tallessa eikä päässyt pujahtamaan pois. Ensin oli pestävä astiat ja poltettava piipullinen ja sitten, kun nuotio hehkui hiilloksena ja yöeläimet huhuilivat metsässä toisiaan – sitten oli aika sepittää laulu.

Kalevalan päivän ohjelmaan kuului myös ekaluokkalaisen esikoisen lauantainen koulupäivä, mikä oli teemoitettu innostavasti Kalevalan ja kirjallisuuden ympärille.

Koululla oli hieno näyttely lasten kuvittamista Kalevalan tarinoista ja suomalaisesta kirjallisuudesta, myös sanomalehden tekoa oli harjoiteltu. Poikani luokassa oli käsitelty Runebergiä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin edustajana; aiheen ympärille oli koottu hienosti erilaisista teemoista rekvisiittaa aina vanhoista sanoma- ja aikakausilehdistä, upeisiin ja persoonallisiin piirustuksiin Runebergin vaimosta Fredrikasta, ja muistettu jopa Runebergin torttujen leipomista.

Olipa luokassa aiemmin helmikuussa juotu Runebergin päivän ’kahvit’ (kupeissa toki lapsille mehua) vanhoista hienoista astioista ja asiaan kuuluvasti jauhettu kahvin pavut vanhalla elämää nähneellä kahvimyllyllä.

Mönkijä ryömi lähemmäksi, laski käpälänsä selkärepulle ja kuiskasi juhlallisesti:  – Täälläkö sinulla on huuliharppusi? Onko se täällä repussa?        – On sanoi  Nuuskamuikkunen aika ynseästi. Hänen yksinäisyyden sävelensä oli kadonnut, koko tunnelma oli pilalla. Hän puri piippuaan ja tuijotti koivujen väliin näkemättä niitä.

Ainakin tällä hetkellä näyttää, että myös poikani ovat yhtä ihastuneita kirjoihin kuin minä. Minä lienen perinyt tämän intohimon isältäni, joka pitkään työskenteli kirjojen maailmassa. Rakastan kirjoja. Nimenomaan tässä perinteisessä muodossa. En vielä ole tottunut lukemaan ipadilta, enkä tiedä haluanko. Vielä rakastan sitä sivujen hiplaamista ja kirjojen tuoksua. Kirjan olomuotoa. Vuosien tuomaa patinaa. Onpa minulla hyllyssäni isältä saatu vanha opus nimeltään Kirjakauppaoppi, miten tulla kirjakauppiaaksi. Haave, joka itää jossain takaraivossa…

Hän laskeutui selälleen sammalikkoon ja katsoi kevättaivaalle. Sen laki oli kirkkaan sininen ja rannat puiden latvojen yläpuolella merenvihreät. Ja hänen kevätsävelensä alkoi liikehtiä jossain hatun alla. Siinä oli yksi osa odotusta ja kaksi osaa kevätkaihoa ja loput hillitöntä yksinolon hurmaa.

Kevät?
Kevät?

Kevät. Kuin Nuuskamuikkusen kevätlaulu, välillä niin lähellä. Mutta sitten se karkaa taas. Tullakseen seuraavalla kerralla entistä voimakkaampana, entistä varmemmin.

Mainokset

6 kommenttia artikkeliin ”Kevätlaulu

  1. Aidot kirjat minuakin miellyttävät, niiden tuoksu ja tuntu 🙂 Kirjakauppa olisi ihana! Tosin kotikaupunkini kiintiö on jo täysi, ja kyllähän nettimyynnin maalaillaan karsivan kirjakauppoja. Kyllä se hypistely kuitenkin on parasta. Eilenkin kun tervehdyin viimein, suuntasimme heti kirjakauppaan. Pojat ovat saaneet saman tartunnan: heidän lempipaikkojaan ovat eri paikkakuntien kirjakaupat ja antikvariaatit.

    Liked by 1 henkilö

    1. Taitaa olla tosiaan niin, että kirjakauppojen aikakausi alkaa olla ohi. Mutta onneksi niissä vielä olemassa olevissa on ihana kuljeskella ja katsella, viettää aivan täysin omaa aikaa hyllyjen välissä. 🙂 Ja onneksi ainakin kirjastot ovat vielä voimissaan. Mukavaa alkavaa viikkoa ❤

      Tykkää

  2. Minä olen myös perinteisten kirjojen ystävä. Olen lukenut aina- välillä vähemmän, välillä monta kirjaa viikossa- enkä osaa kuvitella elämää ilman kirjoja. Nimenomaan käsissä kosketeltavaksi, sivuja käänneltäväksi ja kansia ihasteltavaksi. Lukematon kirja on kuin lahjapaketti ja aina on yhtä jännittävää avata ensimmäinen sivu. Hypätä sen tarjoamaan maailmaan ja kokea tunteita joilla ei ole suoraa yhteyttä omaan senhetkiseen arkeen. Meillä myös ekaluokkalainen ja eskarilainen ovat innokkaita lukijoita. Ihana haave sinulla ♥ Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

    Liked by 1 henkilö

    1. Olen aivan samaa mieltä kirjoista kanssasi! Minullakin lukuvauhti vaihtelee: tällä hetkellä arjen puuhat taitavat olla syynä siihen, että kirjaa lukee hieman verkkaisemmin. Mutta se on itselläni ainakin aivan loistava seuralainen aamun junamatkalla, edes sen vartin verran. Kirjakauppa, haave. Sellaiseksi se taitaa jäädäkin, mutta haaveitahan pitää aina olla 🙂 Mukavaa alkaa viikkoa ❤

      Tykkää

  3. Milla, Näkymätön lapsi ja Muumilaakson marraskuu ovat omat suosikkini Tovelta. Toisaalta, kun olin tavannut Elämäni Miehen, marssin kauppaan ja ostin hänelle Kuka lohduttaisi nyytiä?, mutta sehän ei olekaan muumilaaksokirja. Olen vuosia pyytänyt Tuittu ja Nyyti -mukeja, mutta vielä ei ole näkynyt;)

    Huomasithan arvonnassani sen ruotsinkielisen kirjan, Etsippä sen kansi. Löydät jotain yhtä ihanaa kuin vikassa kuvassasi. Mukavaa, innoittavaa maaliskuuta sinulle!

    Liked by 1 henkilö

    1. Näkymätön lapsi taitaa olla myös minun uusi suosikkini 🙂

      Mutta mikä ihana jouluruusu tuon kirjan kannesta löytyikään. Kaipaan jo niin kevättä, koska tämä pääkaupunkiseudun harmaan loskainen keli ei kyllä ole mieleeni yhtään. Siitä huolimatta oikein mukavaa alkanutta viikkoa, ja maaliskuuta, myös sinulle ❤

      Tykkää

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s