Kevään maisemia

Edesmenneen isoisäni kirjahyllyä on tyhjennetty vuosien kuluessa vähitellen. Hänen työhuoneensa kirjahylly on kuin pieni kirjasto sisältäen kirjoja laidasta laitaan järjestettynä säännönmukaisen kaavan mukaan. Viime kesänä mukaani tarttui hyllyistä laatikkollinen runokirjoja, niitä ei tunnu koskaan olevan liikaa: Lauri Viita, Aila Meriluoto, Lassi Nummi, Uuno Kailas, Helena Anhava…

Jos lukee useampia isoisäni kirjahyllyn kirjoja törmää ennen pitkää kirjaan, jonka sivuilla on merkintöjä, alleviivauksia, muistiinpanoja. Isoisäni luki paljon, ja mietti tarkkaan lukemansa. Runokirjoista en löytänyt merkintöjä, mutta Helena Anhavan kirjasta oli sivu taitettu muutaman runon kohdalla. En tiedä onko kyseessä ollut isoisäni tai joku muu hänen kirjastoaan käyttänyt. Silti voin kuvitella, että isoisäni on jonain keväänä tätä runoa lukiessaan istunut huoneessaan, katsonut suurten ikkunoiden läpi vielä hieman huurteiseen rantaan, saunan katon yli.

Katselen saunan katon viivaa.
Joku on osannut piirtää vajan matalammalle
ettei rakennus vaikuta törökiltä.
Se tekee onnelliseksi.
Saunan takana metsä –
kuusi, kolme koivua, kuusi – tasapaino.
Kulkukissa jota ruokin
                      istuu kuistin portaalla.
Koko maailma on huurteessa.

Avaan oven huurteiseen maailmaan.
Kissa hymyilee.

– Helena Anhava –

Minäkin kiinnyn paikkoihin. Ja niiden upeisiin vuodenaikoihin. Viihdyn toisaalta kaupungin kaduilla, kaukana metsän siimeksessä tai meren rannalla. Omassa korttelissa ja pihalla. Kevät on monien maisemien aikaa.

Kaupungilla. Auringonsäteiden välissä, välillä tulee jo lämmin. Avautuvissa katukahviloissa. Paljas asfaltti jalkojen alla. Vielä tuulee, hieman viimaa, kylmää. Aurinkolasit melkein tarvitsisi. Jäätelökioskit aukeavat jo!

Metsän siimeksessä. Tuoksuu se uusi elämä. Raikkaalta ja puhtaalta. Miten kaunis sininen taivas onkaan!

Omalla pihalla. Talven jälkiä korjaamassa, uutta elämää ihmettelemässä. Sieltä ne nousevat, kerta toisensa jälkeen.

Hiljaa toivun väsymyksestä. Viimeisten viikkojen aikana on tapahtunut, paljon. Mutta onneksi kevät tuo uuden elämän. Se kukoistaa jo. Keittiössämme.

Keväisen lämmintä keskiviikkoa ❤

Advertisements

4 kommenttia artikkeliin ”Kevään maisemia

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s