Minulla on unelma, pieni unelma

Minulla on unelma. Se on aika pieni, arkipäiväinenkin. Silti se on niin tärkeä, että se tuntuu hauraalta kuin lasi. Se tuntuu siltä kuin jos huudan siitä koko maailmalle, se särkyy pieniksi pirstaleiksi maahan. Nämä pienet pirstaleet voivat repiä jalkapohjani haavoille, kipu saada kyyneleen kohoamaan silmiin.

Tämä pieni unelma toisi toteutuessaan valtavasti iloa. Mutta myös vastuuta ja huolenpitoa. Mutta tällä hetkellä se tuo välillä alakulon mieleen. Sillä vaikka se on juurikin käsieni ulottuvilla, tuntuu se olevan kovin kaukana. Muiden ihmisten tahdon vallassa. En uskalla kyseenalaistaa unelmani olemassaoloa.

Minä kerään unelmani rullalle ja piilotan sen. Ihan käppyrälle. Sydämeeni. Kivisen kuoren alle. Ettei kukaan vain näe. Kuule. Minun unelmaani, ettei se vain särkyisi.

Jotta se olisi kokonainen sinä päivänä, kun se vihdoin toteutuu.

Advertisements

6 kommenttia artikkeliin ”Minulla on unelma, pieni unelma

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s