Elokuun aamut

Viimeistään siitä tietää, että kesä alkaa kääntyä lopuilleen, kun hiljaisuus valtaa saariston. Tuntuu, että se tulee aina yhtä ennalta arvaamatta. Lokit ovat kadonneet kalliokielekkeiltä, poukamista, kiertelemästä laiturin yllä. Ne ovat taas lähteneet. Muuttaneet, kauas merelle. Joku yksinäinen harhailee vielä. Mutta sekin on hiljaa.

Elokuun aamu ja hiljaisuus. Se ja sumu lepäävät meren yllä. Taivaalle on toisinaan eksynyt harmaa pilvi. Mutta usein on aivan kirkasta, tyyntä. Rauhallista. Jossain kaukana kuuluu kalojen hyppely. Loiskahdus siellä, toinen täällä.

Näinä hetkinä palaan tähän Helena Anhavan runoon:

Elokuun aamu ja sumua sen verran
että taivas lähtee rannasta.
Ilma on persikanpehmeä
ja suu maistaa kaikki värit,
pois menevän kesän tuoksu on lehdillä,
ruohon vihreä luopunut.
Olet huikean onnellinen
etkä välitä onko se elämän
vai kuoleman himoa.

– Helena Anhava –

Meidänkin on tänään aika lähteä. Palata taas kaupunkiin. Lomapäiviä jäljellä muutama hassu. Hassu nimenomaan. Juuri, kun se kesä oikeasti tuli. Ehkä nyt kirjoittaisin toisin kirjoittaessani kesästä, joka on kesä säästä huolimatta. Tänä vuonna se oli kadoksissa. Ehkä se oli sää: sade, kylmyys, tuuli. En tiedä.

Mutta mahtui kesään  myös niitä hetkiä , hyviä hetkiä. Paljon hetkiä. Kuten nämä elokuun aamut.

Advertisements

8 kommenttia artikkeliin ”Elokuun aamut

  1. Tein juuri saman huomion hiljaisuudesta, kun aikaisemmin illalla kuljin ulkona. Kun menin vielä myöhemmin, sirkat olivat aloittaneet konserttinsa. Se soitanto kuuluu elokuun pehmeisiin ja hämärtyviin iltoihin. Ja aamut – hiljaisuus ja rauha on hiipinyt niihinkin. Kiitos kauniista postauksesta!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos itsellesi ❤️ Minäkin kuulin viikonloppuna naapurisaaressa aivan mielettömän heinäsirkkakonsertin, ääni on todella vangitseva. Voin vain kuvitella miten kauniita aamut siellä Airisrannassa syksyn tullessa ovat…

      Tykkää

  2. Kaunista. Elokuun illat ovat kyllä taianomaisia. Myös aamut, mutta todella aamu-unisena ja ilta-ihmisenä osaan nauttia illoista enemmän. Olen joskus kadehtinutkin niitä, jotka aamutuimaan pystyvät nauttimaan aamujen rauhasta ja heräävästä luonnosta kunnolla.
    Istuin juuri parvekkeella vilvoittelemassa, ilta on lämmin, hämärtyy, tunnelma hieman seisahtunut ja pieni sade alkoi ropista kattoon. Oli ihanaa.

    Liked by 1 henkilö

    1. Ihana sinun hetkesi ❤️ Elokuu on kyllä taianomaista aikaa, niin illat kuin aamutkin. Minäkin olisin todennäköisesti nukkunut nämä hetket ohi ellei pentumme olisi pyytänyt ulos…Muutaman heräämisen jälkeen päätin ottaa kameran mukaan ja vain nauttia näistä kauniista hetkistä ennen kuin painuin takaisin pehkuihin.

      Tykkää

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s