Tammikuu meni hieman ihmetellessä. Taivaita tuijotellen. Tähtiä pakkasöinä hiljaisia nousuja auringon. Lunta narskutellen, luontoa ihaillen. Paljon koiran kanssa kävellen.
Jo hieman ehkä toistan itseäni, mutta tunne on ollut koko ajan sama. Tammikuu on ollut hidas, levollinen, mietteliäs, ehkä hieman omissa ajatuksissaan. Se ei ole tuntenut kiirettä, velvollisuuksia, suuria huolia. Tammikuu on ollut silti mukava, turvallinen. Huolehtivainen, itseensä käpertynyt. Välillä juhlaa, mutta suurilta osin kuten toivoinkin: arjen, kodin, vastaleivotun leivän ja pullan makuinen.
Hei sinä helmikuu! Olet jo vähän kuin askel kevääseen, ponnahduslauta ainakin. Tuntuu kuin talviuneni olisi ohi. Vähän kuin Muumipeikolla, jota ei nukuta enää. Vetää kellot. Ihmettelee lunta. Ja tuntee lopulta, kevään tuoksun ilmassa.
Ihanaa helmikuuta sinulle!
Milla ❤
Hyvillä mielin helmikuuhun! Tuija
TykkääLiked by 1 henkilö
Kyllä vain Tuija! Tänään tuntui jo ihan keväältä. Ihanaa helmikuun alkua sinulle ❤️
TykkääTykkää
Olen jotenkin jäänyt jumiin keskitalvitahmaan. En jaksa lukeakaan… Mutta hiihtoloma on tässä kuussa. Ehkä sen jälkeen minullekin tulee keväisempi fiilis. Mukavaa helmikuun alkua ❤
TykkääLiked by 1 henkilö
Keskitalvitahma, mikä loistava vertaus! Se kuvaa varsin hyvin myös omaa olotilaani tammikuun aikana, hiljalleen yritän itseäni koota ylöspäin. Hitaasti, mutta varmasti…Mukavaa helmikuun alkua myös sinulle ❤
TykkääTykkää