Keittiöviidakossani

Viikko on mennyt siivillä, lentänyt korkealta ja kovaa. Eilen tuntui tulleen mahalasku, tarpeellinen viikonloppu, lepo ja rauha. Ohjelmassa ei mitään.

DSC_1232

Auringon paistaessa, ja vielä enemmän harmaina päivinä, olen nauttinut keittiöviidakossani. Keittiön työtasollani on paljon tilaa, ainoastaan kesäisin. Muina aikoina vuodesta siellä talvehtivat lukuisat pelargonit, jouluruusu, kaktukset, yrtit,… Keittiö on valoisin paikka muutoin aika varjoisassa kodissamme. Siellä kasvatetaan rairuohot ja istutetaan taimet. Siellä aukeavat kevään ensimmäiset silmut.

DSC_1201

Miten terapeuttista onkaan päivän puuhien lomassa käydä virkistämässä pelargoneja vedellä, huomata että anopin syksyllä antama ruukkuruusu on aina vain voimissaan, todeta että joulukaktus kukkii taas pian, tuntea nenässään basilika ja timjami. Ja, että tämänkin vuoden jouluruusu on säilynyt hengissä kevääseen. Ohraruoho sekin rehottaa. Ja mikä parasta, aina välillä voi upottaa sormensa multaan…Ja todeta, että yksi auringonsäde on taas tavoittanut maanpinnan. Pian on pääsiäinen.

DSC_1228

Keittiöviidakossani kaikki kurottavat kohti valoa. Siellä saan olla rauhassa ja katsoa, kun uusi elämä syntyy. Toinen ehkä katoaa. Keittiöviidakossani olen onnellinen. Näinä aurinkoisina pakkaspäivinä. Ja silloin, kun näen taivaan harmaudelta vain vihreää.

DSC_1237

Lainasin kirjastosta täysin sattumalta ennen Espanjan lomaamme Jaakko Hämeen-Anttilan ja Minna Tuovisen runokirjan Runoja Andalusiasta (v. 1999). Kirjan runot ovat väkeviä, voimakkaita ja huokuvat keskiaikaista mystiikkaa ajasta, jossa arabialainen, heprealainen ja espanjalainen kulttuuri elivät rinnakkain. Tässä yksi poiminnoistani:

Maa on pukenut ylleen vihreän viitan, 
kaste koristanut kukkulan helminauhoin. 

Tuulahdus. Kukat kuin kamforipallot
ja tuore multa tuoksuvaa myskiä.

Liljat syleilivät ruusuja,
valkoiset hampaat suutelivat punaisia poskia

Puro näytti tarhojen lomassa
vihreään vyöhön sidotulta miekalta.

Leuto lounainen huokui veden kalvolla,
kuin käsi olisi kirjaillut rivejä paperille.

Puron kirkkaan hopean heijastuksen
silasi auringon käsi kultavärein.

Linnut nousivat pitämään puheitaan
tamariskien saarnastuoleihin.

(Ibn Sahl)

Kaunista viikonloppua sinulle!

Milla ❤

Advertisements

7 kommenttia artikkeliin ”Keittiöviidakossani

  1. Aah, kuulostaa niin ihanalta tuo ”ohjelmassa ei mitään”. Ja ihanat kuvat taas, niin aurinkoiset ja vehreät. Saat kuvasi myös pysymään terävinä WP:ssä, onko siihen jokin juju? Omani sumenevat huomattavasti kun lataan ne tänne 😦
    Hyvää palmusunnuntaita teille!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos ❤️ Terävöitän kuvia tarvittaessa Lightroom-kuvankäsittelyohjelmassa, mutta mutta…Sain puolisoltani vinkin, että kun julkaisee kuvia esim Instagramissa tai Facebookissa, niin terävyyden saa optimoitua säätämällä kuvan kokoa siten että pitkä sivu (riippuen onko pysty- tai vaakakuva) on 2048 pikseliä. Siis koon säätäminen ennen kuin tuot sen WP:en. Itse säädän tuon koon Lightroomissa. Tämä koko näyttää sopivan myös tänne WP:hen, kannattaa kokeilla tuota. Pähkäillään lisää, jos ei tuosta ole helpotusta 😊

      Liked by 1 henkilö

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s