Kesä etenee verkkaista tahtiaan. Ottaa välillä muutaman kiireisen askeleen, ja hidastaa taas tahtiaan. Kesä muovaa päivistään omanlaisiaan, juuri sellaisia kuin niistä kuuluukin tulla.
Juuri tällaisena päivänä, kun aamupäivä tuo sateen ja merituuli käy sopivasti avoimesta ikkunasta mökin sohvalle, on aika ottaa kesäloman ensimmäinen kirja käteen ja lukea se melkein loppuun. Tove Janssonin Kesäkirja, sekin juuri sopiva juuri tällaiseen päivään.
Dasein. Saksaksi Da, ”tässä”, ”täällä”, Sein, ”oleminen”; ”täällä-olo”. Käsite itsessään taitaa kuulua Heideggerille, mutta minä muovaan siitä omani. Miten vaikeaa voi nykyihmiselle ollakaan vain tässä hetkessä. Tässä yhdessä ja ainoassa, juuri käsillä olevassa. Mutta kirja on siihen hyvä syy, ja lapset. Ja kesä.
Elämän ohikiitävät hetket. Myönnän viettäneeni loman aikana unettomia tunteja keskellä öitä. Mielessä ovat kesken unien heräämisen jälkeen pyörineet saareen rantautuneet rantakäärmeet, maailman tapahtumat jotka eivät jätä rauhaan radiossa, televisiossa, sosiaalisessa mediassa.
On paradoksaalista miten mökillä tuntee olevansa niin kaukana kaikesta, mutta voi silti olla missä vain niin lähellä.
F. Futista. Fiilistelyä, ei festareita tänä kesänä. Yle Femman Kesäpuhujille, jotka vievät maanantai-iltaisin moniin maailmoihin ja ihmiskohtaloihin. Yksi ja ainoa kesän suosikkiohjelmistani.
Lomaa on vielä jäljellä. Taivas ennustaa jo silti syyskesää, sen tähdet loistavat pimeydessä joka ilta hieman kirkkaammin. Joka ilta tummuus laskeutuu hieman aikaisemmin.
Ihanaa ihanaa elokuuta,
Milla ❤
p.s. kuvat ovat vanhempieni satumaisesta puutarhasta Paraisilta, jossa kävimme muutaman päivän vierailulla. Niitä seuraavissa postauksissa vielä lisää.
p.s.s. idean loman aakkosiin sain Kaikki Paketissa -blogista, ja alunperin idea oli saanut alkunsa kivasta Santun Maja-blogista.
