G, H, I, J, K, L

Joka kerta yöt pimenevät aivan huomaamatta. Jonain iltana elokuussa sitä menee ulos asialla ja yhtäkkiä kaikki on sysipimeää, iso lämmin musta hiljaisuus talon ympärillä. Jatkuvasti on kesä, mutta se ei enää elä, se on seisahtunut kuihtumatta eikä syksy ole vielä valmis tulemaan.

Vaikka kesä on kulkenut eteenpäin verkkaista tahtiaan on uskomatonta, että on jo elokuu. Meillä on lomaa vielä tasan kaksi viikkoa jäljellä. Toisaalta aikaa tuntuu olevan loputtomasti, toisaalta käytännön asiat nostavat päätään ja arki muistuttaa olemassa olostaan. Onneksi sitä voi elää myös täällä.

image

Grillaus. Tässä vaiheessa kesää grilliin laitetaan jo hieman kevyempää syötävää. Kesäkurpitsaa, munakoisoja, maissia. Ehditkö sinä maistaa kesän aikana pekoniin käärittyä raparperia grilllattuna? Minä en, mutta ehkä ensi kesänä?

Ei heti, mutta vähitellen ja ohimennen alkavat esineet vaihtaa paikkaa noudattaakseen vuoden kulkua. Kaikki siirtyvät lähemmäksi taloa, päivä päivältä…Myöhemmin jonain päivänä otetaan perunat ylös ja vesitynnyri vieritetään mökin seinustalle. Sangot ja puutarhakalut tulevat lähemmäksi ja koristepytyt häipyvät pois.

image

Helsingin Sanomat. Minulla oli joskus ajanjakso, jolloin keskeytin lehdentilauksen lomani ajaksi. Halusin viettää lomani autuaan tietämättömänä muun maailman tapahtumista, uutisista. Ehkä se oli keski-ikäisyys, en tiedä, mutta nykyään Hesari tulee myös loman aikana. Postiveneen tuomana maanantaista lauantaihin, sunnuntain lehden maanantaina.

Isoäiti oli aina pitänyt elokuun suuresta muutoksesta, eniten ehkä sen muuttumattoman kulun tähden, siksi että kaikki sai oman paikkansa eikä voinut muussa paikassa olla. Se oli aikaa jolloin kaikki jäljet saivat hävitä ja saari, sikäli kuin se oli mahdollista, palautui alkuperäiseen asuunsa.

Inkoo mökkikuntamme. Täällä tulee usein lounaasta. Naapurisaari tarjoaa mustikat, kanttarellit ja puolukat. Täällä elokuun tähtitaivas on kauniimpi kuin missään. Täällä me vietämme viikonloput huhtikuusta lokakuuhun ja lomat siinä välissä. Täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee. Yksinkertaisen elämän.

Yöt tulivat yhä pimeämmiksi. Horisontissa kulki majakanvalojen katkonainen ketju, ja väylällä mennä jyskytti toisinaan suuria aluksia ohitse. Meri ei liikahtanut, se oli täydellisen hiljaa.

image

Jäätelö. Koska jäätelö vain harvoin säilyy edes kylmälaukussa mökille asti, syömme jäätelöt aina lähikaupalla käydessämme. Ei kesää ilman jäätelöä!

Isoäiti siivosi kaiken, mikä liittyi ihmisiin. Hän keräsi naulat ja paperin-, kankaan- ja muovinjätteet, öljyiset laudankappaleet ja muutaman tölkinkannen. Hän meni rantaan teki tulia, joissa se mikä paloi saikin palaa, ja tunsi koko ajan, että saari tuli puhtaammaksi ja puhtaammaksi ja yhä vieraammaksi ja etäisemmäksi. Se puistaa meidät yltään, hän ajatteli. Kohta se on asumaton. Melkein.

Minkä tähden sinulla on niin kiire? kysyi Sophia, ja hänen isoäitinsä vastasi, että on hyvä tehdä asiat juuri silloin kun tietää, mitä on tehtävä.

image

Kahvi. Kalliot. Kirjat. Kolholm. Päivien täyttämät hetket, unohtumattomat, lämpimät. Matkoja muihin maailmoihin jo suunnitelmissa, ensi keväälle jännittäviä seikkailuja. Johan Bargumia ja Tove Janssonia: Kesäkirjaa jo rakastan. Saaremme.

– yö oli yhtä hiljainen kuin ennenkin, ilmassa oli syksyn hajua. Uusi alus lähestyi, se oli pieni ja kulki luultavasti petroolilla. Saattoi se olla vaikka autonmoottorilla käyvä silakkavenekin, mutta tuskin sentään näin myöhään yöllä, nehän lähtivät aina liikkeelle heti auringon laskettua. Joka tapauksessa tämä ei kulkenut väylää pitkin vaan suoraan ulapalle päin. Verkkainen jyske ohitti saaren ja jatkui merelle, kulkevan aluksen valtimonsyke jyski edelleen, kauempana ja kauempana, koskaan vaikenematta.

Onpa lystikästä, isoäiti sanoi. Se onkin sydän joka lyö eikä mikään silakkavene. Hän pohti kauan aikaa, menisikö takaisin makuulle vai jäisikö vielä – jospa sentään vielä jäisi vähäksi aikaa.

Linnunrata. Ihan pian taas seison reunalla syyskesäisen saariston illassa. Tuhansien tähtien loisteessa. Pienenä pienenä hippusena tässä maailmankaikkeudessa.

Syvänhämyisiä elokuun iltoja,

Milla ❤️

 

Otteet Tove Jansson: Kesäkirja (1972, suom. 1973)

 

 

Advertisements

5 kommenttia artikkeliin ”G, H, I, J, K, L

  1. Voi miten kaunis teksti, ja kuvat. Niin ihana tunnelma. Kuulostaa, että elät ihanassa kesäparatiisissa. Ja Tove <3. Minulla on Kesäkirja työpöydälläni, suomeksi ja espanjaksi.

    Nyt on pakko antaa kirjavinkki: kesäni ihanin kirja oli Minna Rytisalon esikoisteos Lempi. Kirja jota haluaa yhtäaikaa sekä säästellä että ahmia.

    Ihanaa elokuuta ja aurinkoa paratiisiinne.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiitos tästä. Kun pääsin tekstin loppuun, huomasin hetken aikaa olleeni aivan jossain muualla kuin meidän keittiössä. Suloinen elokuu<3 Olen aina harmitellut, että ammattini vuoksi elokuu on kovin kiireistä aikaa – olisi joskus kiva lomailla vasta elokuussa. Nomutta kivaa on lomailla heinäkuussakin 🙂

    Liked by 1 henkilö

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s