”Inkeriläiset kertovat pienestä kylästä, jonka luona oli pieni kennäs eli kukkula. Kukkulalla kasvoi kataja jolla oli väkevä haltija.”
-10 astetta ja maa valkoisena. Useana aamuna ulkoillessani koiran ovat lumihiutaleet leijailleet hiljaa aamun katuvalojen hämärissä. Mielessäni on soinut Suvi Teräsniskan Hiljaa leijaa maahan hiutaleet…Aamut ovat olleet kiireettömiä, ja valkoinen maailma niin kaunis.
”Kyläläiset aitasivat puun ja palvelivat sitä. Katajalle vietiin viljasadon ensimmäiset jyvät ja kun nainen synnytti annettiin ensimmäinen maito puulle.”
Innostuin kransseista viime talvena helsinkiläisen Hey Lookin kranssipajan (KLIK!) jälkeen aivan suunnattomasti. Erityisesti mieleeni näin talvella ovat yksinkertaiset havukransseissa: havuissa on jotain suunnattoman luonnonläheisen kaunista. Kuin sattumalta näin lähikukkakioskillamme saatavilla katajanoksia. Ja niitähän oli pakko saada!
”Juhlapäivinä vietiin kunnioitetulle katajalle olutta, viinaa ja ruokaa.”
Kataja on minusta kauneimpia havuja. Jollain tavalla se on karumpi kuin kaikki muut, mutta saman aikaisesti käkkäräinen ja kiharainen. Juuri sellaisenaan täydellinen.
”Kertomukset kylän katajasta kantautuivat lopulta seurakunnan johtavien miesten korviin. Kirkkoherra saapui paikalle lukkarin kanssa ja he hävittivät ja hakkasivat katajan maahan.”
Käytin kranssin runkona sidottuja pajunoksia. Tällä kertaa kranssista tuli aika kookas, ja käkkäräinen. Sellainen, joka ei mene ihan juuri kuten pitikin eikä ole kaikkialta täysin symmetrinen. Vaan ehkä juuri oman itseni näköinen.
Havuihin ja puihin yleensä liittyy muinaisperinteessä erilaisia uskomuksia. Tekstin viittaukset ovat kertomus eräänlaisista uskomuksista, jotka liittyvät katajaan. Teksti on verkosta löydetty lainaus täältä (KLIK!).
Viikonloppu on ollut ihana ja rauhallinen. Työssä on meneillään hektinen vaihe, joten tämä oleminen ja tekeminen ovat olleet tervetulleita: käsin tekemisessä on jotain äärimmäisen terapeuttista. Viikonlopun juhlapäiviä olemme muistaneet omalla tavallamme.
Mutta sunnuntai on vielä kokonaan edessä. Tänään ehtii vielä mutustella piparkakkuja ja lämmittää glögiäkin. Ja juuri nyt keittiömme ikkunan takaa näkyy…hiljaa leijaa maahan hiutaleet…
Lämpimin ajatuksin kaunista sunnuntaita myös sinulle,
Milla ❤
kun taivaalta sataa valkoisia hiutaleita 
Kataja on ehdottomasti kaunein havuista! ❤
Mekin maistelimme Glühweinia äidin kauniissa puutarhassa länsirannikolla.
Sataa lunta…unelma on jälleen tulossa todeksi.
Kaunista viikonlopun jatkoa sinulle!
TykkääLiked by 1 henkilö
Glühwein…jo ajatus siitä lämmittää. Tämä päivä ja viikonloppu on ollut ihanaa. Ja lisää valkeaa lumoavuutta luvassa. Nyt jo ihanaa uutta viikkoa ❤
TykkääTykkää
Kaunista sunnuntaita! Kataja on kyllä niin kaunis ja tuoksuu lumoavalta. ❤
TykkääLiked by 1 henkilö
Kataja on hurmaava! Ja sunnuntai on ollut tavattoman kaunis kaikkinen pitkine ulkoiluhetkineen. Nyt jo pimeys on vallannut. Mutta onneksi sisällä on lämmin. ❤
TykkääTykkää
Kataja on kaunis! Ja tuosuu niin hyvältä. Näin Instagramissa myös niin kauniin puolukanvarvuista tehdyn kranssin, että minullekin alkaa hiipiä kranssi-inspiraatio 🙂 Mukavaa sunnuntai-iltaa!
TykkääLiked by 1 henkilö
Eikö vain kataja ole ihana?! Minäkin olen ihastellut puolukanvarpukransseja, mutta en tiedä mistä varpuja tähän aikaan enää saisi. Meillä alkaa olla lunta täällä sen verran, että ei ainakaan metsästä. Kranssien vääntäminen, ehkä juuri se käsillä tekeminen, on ihanan terapeuttista kaiken tietokoneella istumisen jälkeen. Työn osalta syksy on ollut raskas.
Valkeaa ihanuutta ensi viikolle myös sinnepäin Suomea ❤
TykkääLiked by 1 henkilö
Ihana kataja ja kranssi. Minä en ole koskaan tehnyt oikeaa kranssia. Se saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta niin vain on. Joka vuosi päätän sellaisen tehdä, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. Katsotaan, jos tänä vuonna viimein tarttuisin härkää sarvista ja ennättäisin tehdä ihka ensimmäisen kranssin 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kyllä vain kannattaa kokeilla 🙂 En tiedä miksi juuri kranssien tekemisessä on jotain mikä vetää puoleensa, ehkä suoraan vaikkapa luonnosta saatavat tarvikemateriaalit. Ja se, että niistä tulee aina tekijänsä näköisiä. Lumentäyteistä loppuviikkoa!
TykkääTykkää