Jostain syystä en ole oikein sinut tammikuun kanssa. En tiedä johtuuko se joulusta luopumisen vaikeudesta. Tai näistä täällä etelässä laidasta laitaan heittelevistä säätiloista: tänäkin vuonna tammikuuhun on mahtunut tippuvia räystäitä, paukkupakkasia, tappavaa jäätä ja vesilammikoita.
Toisaalta tammikuussa on ollut myös kauniita ja aurinkoisia pakkaspäiviä. Sellaisia kuin vain unelmissa. Silti tammikuu tuntuu jollain tapaa mahdottoman tahmealta.
Tammikuun myötä toivotan tervemenneeksi myös kaikki kotonamme pörränneet pöpöt . Valkosoluni Voitto, Uljas, Armas, Jalo, Toivo, Urho (nimet lainattu lapsen lääkäriltä saamasta ”Milla on pipi” -kirjasesta) ja kumppaninsa olisivat voineet jahdata pöpöjä hieman tehokkaammin: maanantaina sain antibioottikuurin ja vietin muutaman sairaslomapäivänkin.
Jollain tapaa olo on nyt helpottunut. Helmikuu toi takaisin pakkasen. Ja kauniin lumipeitteen. Ja kalenterin täynnä tekemistä tähän hieman lyhyempään kuukauteen.
Mutta ehkä se tietää sitä, että menemme kohti valoa. Paljon nopeammin.
Milla ❤
kun taivaalta sataa valkoisia hiutaleita 
Täällä samanlaisia tunnelmia. Loppuvuosi kuluu aina niin juhlatunnelmissa ja tammikuu tuntuu kovin harmaalta. Lisäksi meilläkin taitaa olla jo ”perinteenä” tammikuulla sairastelukausi, niin tänäkin vuonna. Nyt kevättä kohden,ihanaa! Mukavaa helmikuun jatkoa sinulle Milla ❤
TykkääLiked by 1 henkilö
On kyllä ihana lähteä matkalle kohti kevättä! Ihanaa helmikuun jatkoa myös sinulle ❤
TykkääTykkää