Helmikuun elo on talven tarinoita: hiljaista lumisadetta, kenkien alla narskuvaa pakkasta, jossain lumen alla odottavat paksut silmut oksissa. Auringon onnelliset säteet.
Blogi elää tällä hetkellä hieman hiljaista eloa. Sillä välin minä olen nauttinut pitkistä lenkeistä koiran kanssa, kun muu elämä tuntuu juoksevan kaukana ja kiireellä. Välillä se sieppaa minutkin pyörteisiinsä ennen kuin taas jarrutan ja hyppään.
Hieman kuin olisi talviunilla, tuhisisi peiton alla. Ja raottaisi silmiään nauttimaan upeiden päivien auringonpaisteesta.
Ja jo vähän voi hiplailla kevään kasvun alkuja, joita Versoja Vaahteranmäeltä -blogin (KLIK!) arvonnassa onneni oli voittaa.
Täällä mennään hiljaiseloa. Ja välillä rallia kaasu pohjassa. Blogi matkaa nyt mukana, kun siltä tuntuu.
Mutta sinulle. Ihanaa viikonloppua!
Milla ❤
Niin se pitää ollakin. Kirjoittelee silloin kun hyvältä tuntuu. Kuvistasi tulikin mieleeni, että pitäisi vaihtaa mullat kukkasiin. Ihanaa kevätpuuhaa 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Minullakin olisi ihan valtava urakka multien vaihdossa odottamassa, sillä niin moni pitäisi siirtää isompaan ruukkuun..Kyllä vain on ihana jo haaveilla mullan tuoksusta…Tänään aurinko paistoi niin ihanasti, että oli ihan pakko pestä keittiön ikkunat 😀
Mukavaa alkavaa viikkoa!
TykkääLiked by 1 henkilö
Ihania pieniä hetkiä, kevään orastavia alkuja kuvissasi.
Kauniita hetkiä myös alkavaan viikkoosi <3.
TykkääTykkää