Jos rakastankin kirkkaan kirpeitä syysaamuja, en aio valittaa tästä sateisesta ja harmaasta lauantaiaamusta. Kun saan herätä kotona, ja tiedän että edessä on koko viikonloppu ihanaa kotipötköttelyä.
Syksy on sateiden ja kirkkaiden aurinkoisten päivien myötä tuonut pihalle oman tunnelmansa. Tänäkin syksynä unelmoin valkoisista kukista, mutta ei se taaskaan ihan toteutunut…
Pihan valkoinen japaninhortensia tasapainottaa tätä kaikkea muuta. Sillä syksy on syvien tunteiden juhlaa: kaihoa, iloa, menetyksiä, uusia alkuja.
Syklaamit ovat krysanteemien ohella syksyn lempikukkiani. Tänä vuonna en aio edes yrittää saada niitä menestymään sisätiloissa. Ne saavat nauttia syksyn sateista, illan viimeisistä auringonsäteistä. Ehkä hankin tätä kaikkea purppuraisuutta tasoittamaan kauniin valkoisen marjakanervan.
Ja onhan minulla nämä ihanat auringonkukat, jotka viime viikonlopun mökkimatkalla pääsin hakemaan paikalliselta pellolta. Aurinkoa ja iloa sateiseenkin päivään.
Mutta nyt me nautimme. Kahvi on vielä kesken, kuten se näin viikonlopun aamuna saakin olla.
Nauti sinäkin.
Milla ❤
Länsirannikolla oli lauantaina kuivaa ja aika lämmintäkin.
Nuo pikkusyklaamit kestävät pakkasiin asti vaikka etupihan pensaiden alla: Mielettömät katseenvangitsijat hortensioiden alla.
En osta enää krysanteemeja, siirryn kesäkukista suoraan callunoihin. Nyt pelakuut ja verenisarat ovat vielä täydessä kukassaan. Sen sijaan syysasterimme aloittavat vasta lokakuulla ja kukkivat vielä lumissa. Nimitämmekin niitä lumiastereiksi 🙂
Ihania kuvia ja nautitaan syksystä♥♥♥
TykkääLiked by 1 henkilö
Kyllä vain, nyt olisi myös callunoiden aika. Niitä haluan valkoisina.
❤️
TykkääTykkää