Onko mitään kauniimpaa?

Viimeisten viikkojen vauhti jatkuu edelleenkin. Kaiken kiireen keskellä on ihana löytää paikkoja, joissa mieli todella tuntuu rauhoittuvan. Kun vajaat pari viikkoa sitten kävimme metsäretkellä kevättalvisessa Nuuksiossa, niin viime viikonloppuna uskaltauduimme jo meren äärelle Kirkkonummen Porkkalanniemelle.

DSCF9101.jpg

Meren lähistöllä metsä oli jo huomattavasti runsaammin vapaa lumista ja polut jäästä.

Lue lisää…

Kevään ensimmäinen

DSCF9050-4.jpg

Elämäni on viime viikkoina ollut kymmeniä artikkeleita, kirjoitettuja esseitä, määräpäiviä kotitehtäville. Kevät on alkanut hieman varkain: tänään vettä tosin suihki taivaalta siihen malliin, että luulin meidän hypänneen suoraan syksyyn. Mutta jää näyttää nyt sulavan vauhdilla!

Lue lisää…

Vihervoimaa

Mikään ei ehkä tähän aikaan vuodesta ole yhtä terapeuttista kuin hankalan työpäivän jälkeen vetäytyä pihalle puuhaamaan ties-mitä-sattuu-mieleen-tulemaan. Välillä kädessäni on lapio, välillä kastelukannu. Ja sitten taas olen kädet mullassa.

Olen viime päivinä myös kantanut taimia pihamaalle: vielä ne meillä versot ruukuissaan. Mutta tyytyväisinä saamastaan auringon valosta ja lämmöstä.

SAM_5329

Lue lisää…

Hetki ilta-auringossa

Kahden intensiivisen Tallinnassa vietetyn päivän jälkeen, oli ihana palata kotiin. Nautin suunnattomasti aamun hiljaisista ja seesteisistä hetkistä, mutta myös näistä illoista kun aurinko luo vielä viimeiset säteensä pihaan.

SAM_5272

Ilta-auringon säteet ovat päivän kauneimmat ja intensiivisimmät. Niiden kajossa kauneus vähintään kaksinkertaistuu. Värit loistavat ja jo viimeisillä metreillään olevat tulppaanitkin näyttävät veistoksilta.

Lue lisää…