Mielettömän ihana Melbourne!

Elämä on vähitellen luiskahtanut intensiivisen työ- ja opiskeluvuoden jälkeen hieman rennompiin uomiin. On ollut taas mahdollisuus varata aikaa oikeiden kirjojen lukemiselle, reissukuvien läpikäymiselle sekä mökkeilylle. Ja telkan töllöttämiselle. Olen jäänyt pahasti koukkuun Master Chef Australian yhdeksänteen tuotantojaksoon Nelosen Ruutu-palvelussa (kiitos HS:n tilaajien kesäetujen…:D): upeiden ruokien lisäksi sarjassa näkyy tietenkin Melbourne.

Edellisestä Australian postauksesta on jo hieman aikaa: silloin teimme matkaa Sydneystä kohti Melbournea. Upean ajomatkan, vihreiden niittyjen, tyrskyisten merenlahtien ja luontoelämysten jälkeen olimme innoissamme pimeään valmistautuvan kaupungin kauniista siluetista ja valoista.

Australien 2017-142

Pimeä oli ehtinyt jo laskeutua ennen Melbourneen tuloamme, mutta me lähdimme heti huoneen saatuamme ulos. Hotellimme oli keskellä Melbournen businessaluetta, joten kaupunki oli kirjaimellisesti jalkojemme juuressa.

DSCF0424

On vaikea kuvailla sitä tunnelmaa kaduilla ja kujilla, kun pään täyttävät etnisten keittiöiden tuoksut, ihmisten iloinen puheensorina terasseilla, ratikan kolina. Kaupungin äänet. Ja ne kaikki upeat tuhannet ja tuhannet pimenevän kaupungin valot. Värit, valot, tuoksut. Ihmiset! Tiesin heti, että tästä kaupungista minä tykkään!

Lue lisää…

Kesän ensimmäiset

Myönnän, että uskoni oli tänä vuonna koetuksella. Kalsea ja sateinen sää ei ole parhaimpia edellytyksiä mansikoiden kasvulle. Meillä on perinteisesti nimittäin juhannuksena nautittu aina kesän ensimmäiset kotimaiset mansikat.

DSCF1848.jpg

Saaristokauppamme ei tuottanut tänäkään vuonna pettymystä. Ensimmäiset kotimaiset olivat kyllä tyyriitä, mutta juuri niin hyviä kuin vain voivat olla. Kermavaahdon kera tietenkin juhannusaaton jälkiruokana.

Lue lisää…

Yötä kohti

Tällä viikolla tulimme mökille poikkeuksellisesti jo torstaina. Tämän köörin liikkeelle saaminen pakkaamisineen ja kaupassa käynteineen, on sen verran stressaaa kokemus että kerta toisensa jälkeen kyseenalaistan homman mielekkyyttä ja järkevyyttä.

DSCF1583

Kunpa vain muistaisi, että yleensä tällainenkin vaiva palkitaan. Ilta mökillä oli kaunis, poikkeuksellisen kaunis. Pilvet värjäytyivät auringon laskiessa ihaniin pinkkeihin ja purppuran sävyihin. Ne muuttuivat ja elivät illan hetkien mukana.

Lue lisää…

Katoavien kukintojen aikaa

Kesäkuu.

Tummissa, liikkumattomissa puissa oli lukematon määrä umppuja ja kukkia pehmeinä ja epämääräisinä vironnut elämään hiipivässä kuunvalossa.

En ole niinkään suuri paahtavien kesäpäivien ystävä kuin kastenurmikkoisten ja ujojen auringonsäteiden aamujen, puutarhassa vietettyjen viilenevien iltojen.

DSCF1401.jpg

Ashurstilla oli omituinen tunne, että hänellä oli seuraa, ikäänkuin miljoonittain valkoisia perhosia tai henkiä olisi asettunut tumman taivaan…

Voiko kesäpäivässä olla ihanampaa kuin illalla hiipiä yksin ulos puutarhaan: tuntea miten hiljaisuus ympäröi vaikka kaikki maailman äänet ovat ulottuvillasi, omenapuiden kukintojen katoavan lumoava tuoksu.

Lue lisää…