Perjantaina saavuit vihdoinkin! Toit kesän mukanasi. Lämmitit veden. Iltaisin peilaat itseäsi naapurisaaren metsikköä ja merenpintaa vasten.
Aamuisin venyttelet jäseniäsi ja mietit: tuulenko tänään lounaasta, pohjoisesta. Tänään vihdoinkin etelästä!
heinäkuu
Kesän verkkaisessa tahdissa
Kesä etenee verkkaista tahtiaan. Ottaa välillä muutaman kiireisen askeleen, ja hidastaa taas tahtiaan. Kesä muovaa päivistään omanlaisiaan, juuri sellaisia kuin niistä kuuluukin tulla.
Juuri tällaisena päivänä, kun aamupäivä tuo sateen ja merituuli käy sopivasti avoimesta ikkunasta mökin sohvalle, on aika ottaa kesäloman ensimmäinen kirja käteen ja lukea se melkein loppuun. Tove Janssonin Kesäkirja, sekin juuri sopiva juuri tällaiseen päivään.
Maailman makeimmat mokkapalat
Celsius. Niitä on viime päivinä riittänyt sekä ilmassa että vedessä. Hetkittäin on voinut jopa sanoa olon olevan tukala. Onneksi täällä puhaltaa vilvoittava merituuli, joka tekee olosta siedettävän. Sanoisinpa jopa todella miellyttävän.
Viime viikonloppuna sää oli vielä harmaa, mutta silti leuto ja lämmin. Tuuli pysytteli poissa, kun maailman parhaat serkut saapuivat leikkimään saareen poikien kanssa. Nämä tapaamiset ovat yhtä juhlaa: täynnä riemunkiljahduksia, huutoa, viliseviä jalkoja, nauravia suita. Ja paljon uimahyppyjä.
Menoon mahtuu aina myös kaatumisia, itkuja, tikkuja jalanpohjissa, mutta ne unohtuvat yhtä nopeasti kuin ovat tapahtuneetkin. On kesä ja kaikki tuntuu jotenkin vain helpommalta.
Grillailujen ja viimeisten uimahyppyjen jälkeen maistui vielä hyvinkin maailman makeimmat mokkapalat. Takaan, että näiden mokkapalojen jälkeen makeanhimo on hetkeksi tyydytetty 😀 Reseptin löydät HS.fin sivuilta (KLIK!) tai alta.
Aamut ja B
Kolmas lomapäivä. En muistanutkaan, miten tämä voi tuntua näin mukavalta. Tai ehkä muistin ja tiedän ansainneeni tämän kaiken. Harmaasta huolimatta. Tälläkin hetkellä taivas on harmaan pilvilautan peittämä. Tuuli ei värähdäkään, meren pinnalla hyppivät satunnaiset kalat.
Saarella ei ole näkynyt Pokémoneja, mustikoita ja kanttarelleja kylläkin. Satunnaisia lintuvieraita. Iltapäivällä maistuu kahvi ja illalla sauna. Elämä on aika yksinkertaista ja hyvää.
Sininen on…
”Sininen on yleisnimi sinisille väreille, jota aistiaan näkökuvassa, kun silmän siniselle (B) valolle herkät tappisolut ovat muihin valoihin (R,G) nähden selvästi aktiivisempia. Siniset sijoittuvat spektrillä lyhytaaltoiseen päähän eli ovat aallonpituudeltaan noin 360-490 nanometrin mittaluokan välissä.” kertoo Wikipedia.
Muistatko sinä Täti Sinisen, Kaarina Suonperän? Istuin lukion jälkeisenä välivuotena kansalaisopistossa täti Sinisen tapakoulutusluennolla. Muistan liki koko ajan ihmetelleeni, miten joku voi pukeutua vain siniseen. Toki täytyy myöntää, että hänen persoonaansa se sopi.
kun taivaalta sataa valkoisia hiutaleita 