Joulumieli, Joulusielu ja Toivo.
Kaikki ne istuvat yhdessä sisarukset loimottavan takkatulen äärellä. Pidellen käsissään kaakaomukia. Posket punaisina. Lumet kengistä ovat hädin tuskin sulaneet eteisen puulattialle lammikoiksi.
Ovat ne taas vieneet joulumieltä koteihin. Vaikuttaneet syville sieluihin. Antaneet toivoa pimeyden keskelle. Nyt ovat he väsyneet. Mutta onnelliset.
Lue loppuunOlen viikon aikana kiihdyttänyt joulufiiliksissä nollasta sataan. Jopa siinä määrin, että mietin onko missään mitään järkeä. Joulunhan pitäisi olla iloinen ja rento juhla. Siltä minusta juuri nyt kyllä tuntuu, ja piehtaroin joulutunnelmissa varmasti aina tammikuulle saakka.
Blogi on ollut minulle pitkään henkireikä ja olen saanut tätä kautta upeita blogiystäviä ❤ Nyt on kuitenkin aika pitää pieni tauko. En vielä osaa sanoa jatkuuko blogi täällä tai jossain muualla. Tai jatkuuko ylipäätään. Ensi keväälle on luvassa taas paljon opintoja, työntäyteisiä päiviä, mutta myös aikaa perheen kanssa ja loikkauksia arjen toiselle puolelle muihin maailmoihin. Kesällä pääsen toivottavasti pitkään haaveilemalleni pidemmälle vapaalle.
Nyt haluan toivottaa teille kaikille
Ihanaa ja Rauhallista Joulua
ja
Parhainta Mahdollista ja Onnellista Vuotta 2018!
Milla ❤
p.s. minut tavoittaa jatkossakin vaikkapa sähköpostitse tai Instagramista. Enkä todellakaan lakkaa lukemasta teidän kaikkien muiden ihania blogejanne!
Näin se aika vain menee. Tänä jouluna olen ollut koko ajan noin kuukauden jäljessä kaikesta mitä olen ollut tekemässä. Blogikin on päivittynyt hitaasti.
Olemme onnellisia, sillä keittiöremontti sentään tuli jouluksi valmiiksi. Viime viikonloppuna tosin karkasimme laivalle ja Tukholmaan, sillä ruokailu olohuoneessa ja pizzat sekä mikroruoka tulivat jo kaikilta korvista ulos: olipa muuten ihana päästä syömään laivan seisovaan pöytään!
Tiedättekö sen Facebookin muistojen virran? Sen mukaan olen viime vuosina juuri Lucian päivänä kovasti toivonut lunta valaisemaan pimeää.
Eilen istuin jumissa lentokoneessa keskellä Helsingin lentokentän kaaosta ja tuli mieleeni, että ehkä kannattaa jatkossa olla varovaisempi toiveissaan 😀 Vaikka täytynee kai uskoa ettei lumikaaos nyt minun toivomisistani johtunutkaan.
Sitä nämä välipäivät ovat olleet siitäkin huolimatta, että olen koko viikon tehnyt töitä. Lempeitä ja lämpimiä (juuri sellaisia Lotta!). Meillä on herätty hiljaa ja hyssytellen aamuihin. Minäkin olen nukkunut takaisin univelkojani.
Ensimmäisinä on sytytetty olohuoneen joulukuusi ja keittiön kynttilät. Tai sitä ennen olen jo ehtinyt ihmetellä koiran kanssa taivaan tähtitarhoja: maassa on kuura ja ilmassa pakkasta, mutta lumi antaa odotuttaa itseään.
kun taivaalta sataa valkoisia hiutaleita 