Tulkoon joulu…

Tämä marraskuu on kamala. Kamalan kiireinen. Olen päättänyt opiskella nopeassa tahdissa, jotta opintoni eivät jää roikkumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtävien jättämiselle on kertynyt marraskuulle roimasti takarajoja…

DSCF5848.jpg

Kun muutoin viilettää tukka putkella, on pakko nauttia niistä pienistäkin hetkistä, kun voi laskea koneen näppiksen käsistään ja hengähtää.

Lue lisää…

Advertisement

On taas aika

Tänään päässäni on soinut ihana saksalainen joululaulu Leise rieselt der Schnee…Laulu sopii tunnelmaltaan juuri tällaisiin päiviin. Olen katsonut lumihiutaleiden hiljaista leijailua toivoen, että ne tavoittaisivat maan.

dscf6337

Tällaisina päivinä, kun pimeys alkaa jo iltapäivästä, meillä palavat kynttilät kaikkialla.

Lue lisää…

Yhtenä iltana

On pimeä. Olen makuulla sängyssä. Näen ikkunasta kymmenien kerrostalojen ikkunat, joissa palavat valot. Joissakin jouluvalot, toisissa värikkäämmät kuin muut. Omassa huoneessani on pimeä. Ulkona taitaa nyt olla kirkasta. Näky on omalla tavallaan kaunis. Niin kaunis kuin vain voi kaupungissa marraskuisena iltana olla. Makaan sairaalasängyssä maanantaisen jalkaleikkauksen jälkeen.

Vain korttelin päässä sairaalasta on Runebergin kukka, jonka ikkunasta on tullut suosikkini Töölössä. Nyt siellä on joulu. Koska en itse nyt pääse ikkunan äärelle, ystäväni kävi eilen illalla pois luotani lähtiessään ottamassa muutaman kuvan ja lähetti minulle. Tässä kooste upeasta ikkunasta.

Lue lisää…

Hoi Amaryllis herää jo! – sipulista kukkaan

En vain voinut vastustaa. Piipahdin lähistöllämme sijaitsevaan ihanaan kukkakauppaan alkuperäisenä tarkoituksena löytää hieman isompi huonekuusi: joulu alkaa muuten hiljaa hiipiä näihinkin puoteihin. Huonekuusia ei vielä näkynyt (tai kyllä, mutta täällä ei makuuni sopivan kokoista), sen sijaan…

Silmäni nauliutuivat mahtaviin, pulleisiin amarylliseksen sipuleihin: tiedätkös se sama efekti mikä yllättää keväällä kukkasipuleita hypistellessä? En vain voinut olla lähteä ilman tätä kaunista muhkuraa!

Lue lisää…