Hei hei kesä!

Syksy. Se törmäsi minuun viime viikolla ryminällä kiireissään ovensuussa. Juuri, kun olin lähdössä töihin. Käännyin takaisin, otin hansikkaani, kaulaliinan kaulaani. Ja jatkoin matkaani. Syksy sen sijaan vielä epäröi.

Tietää, että ollaan taas arjessa, kun yhden blogipostauksen koostamiseen menee monta päivää. Ensi viikolla alkavat taas tämän lukuvuoden osalta opinnot, joten vapaa-ajan ongelmia ei tulevina kuukausina todellakaan tule olemaan. Nautin silti tästä ajasta aivan hurjasti.

Me sanoimme viime viikonloppuna mökillä henkisesti heipat kesälle. Ilmassa oli selvästi syksyn tuntua. Aurinkoisista sääennusteista huolimatta ainakin meillä satoi ja paistoi vuorotellen. Lauantain kova tuuli sen sijaan vaihtui sunnuntaina kauniiseen tyveneen.

Advertisement

Oi ihana elokuu!

Loma mökillä on tämän kesän osalta ohi, kun palasimme kaupunkiin sunnuntaina. Kesä ei ole tänä vuonna ollut helppo, mutta siinä on ollut kosolti paljon kauniita pieniä hetkiä. Sunnuntai oli säänsä puolesta täydellinen kotiinpaluulle: mökille tuuli todella navakasti lounaasta, ja iltapäivästä alkanut sade vain lensi tuulen mukana. Koko loppuilta kotikulmilla oli harmaa ja sateinen, juuri sopiva kotiin käpertymiselle.

Minä pidän tästä vuodenajasta. Vaikka miten rakastan saaristoamme, minusta on mukava palata mökiltä kotiin. Yksinkertaiset arjen itsestään selvyydet kuten juokseva vesi, suihku ja pesukone saavat aivan uusia merkityksiä: astianpesukone koko kesän tiskirupeaman jälkeen on ehdottomasti paras kaverini!

Loma!

Perjantaina saavuit vihdoinkin! Toit kesän mukanasi. Lämmitit veden. Iltaisin peilaat itseäsi naapurisaaren metsikköä ja merenpintaa vasten.

Aamuisin venyttelet jäseniäsi ja mietit: tuulenko tänään lounaasta, pohjoisesta. Tänään vihdoinkin etelästä!

Kesän ensimmäiset

Myönnän, että uskoni oli tänä vuonna koetuksella. Kalsea ja sateinen sää ei ole parhaimpia edellytyksiä mansikoiden kasvulle. Meillä on perinteisesti nimittäin juhannuksena nautittu aina kesän ensimmäiset kotimaiset mansikat.

Saaristokauppamme ei tuottanut tänäkään vuonna pettymystä. Ensimmäiset kotimaiset olivat kyllä tyyriitä, mutta juuri niin hyviä kuin vain voivat olla. Kermavaahdon kera tietenkin juhannusaaton jälkiruokana.

Kaunista Juhannusta!

On hetkeksi aika hengähtää. Nukkua. Tuntea kasvoilla tuuli, meren tuoksut. Iholla auringon lämmittävät säteet, sade joka huuhtoo kaiken mennessään. Olla keskellä kesää. Tässä ja nyt.

Milla ❤