Talven tarinoita

Helmikuun elo on talven tarinoita: hiljaista lumisadetta, kenkien alla narskuvaa pakkasta, jossain lumen alla odottavat paksut silmut oksissa. Auringon onnelliset säteet.

dscf8474

Blogi elää tällä hetkellä hieman hiljaista eloa. Sillä välin minä olen nauttinut pitkistä lenkeistä koiran kanssa, kun muu elämä tuntuu juoksevan kaukana ja kiireellä. Välillä se sieppaa minutkin pyörteisiinsä ennen kuin taas jarrutan ja hyppään.

Lue lisää…

Ihan pian…joulu täältä tullaan!

Vaikka marras tarkoittaa kuolemaa, olen ollut tänä vuonna enemmän kuin elossa. Marraskuu on ollut ihana. Vaikka opiskelukiireet ottavat tässä kuussa loppukirin ennen taukoa, niin kotonakin on jo ehtinyt.

dscf6043-2

Viikonloppuna päätimme lasten kanssa, että joulu saa jo vähitellen tulla. Tai onhan se jo ollut tuloillaan hetken aikaa…Mutta nyt se tuoksuu ja tuntuu!

Lue lisää…

Kaunis ja käkkäräinen kataja

”Inkeriläiset kertovat pienestä kylästä, jonka luona oli pieni kennäs eli kukkula. Kukkulalla kasvoi kataja jolla oli väkevä haltija.” 

-10 astetta ja maa valkoisena. Useana aamuna ulkoillessani koiran ovat lumihiutaleet leijailleet hiljaa aamun katuvalojen hämärissä. Mielessäni on soinut Suvi Teräsniskan Hiljaa leijaa maahan hiutaleet…Aamut ovat olleet kiireettömiä, ja valkoinen maailma niin kaunis.

dsc_3708

”Kyläläiset aitasivat puun ja palvelivat sitä. Katajalle vietiin viljasadon ensimmäiset jyvät ja kun nainen synnytti annettiin ensimmäinen maito puulle.”

Lue lisää…

Kotona

Lyhyenkin reissun jälkeen on mukava tulla jouluiseen kotiin, sytyttää valot ikkunoihin ja pihalle. (Vaikkakin sivuhuomautuksena todettakoon, että joulusiivous on välillä kuin kaunista unta vain ja koti kuin Transformersien ja Ninja Turtlesien taistelukentältä. Joku myös viljelee pieniä legopalasia pitkin lattioita.)

Valot kuistilla.

Aamulla, kun avasimme laivan hytin verhot näimme todella kauniin auringonnousun melkeinpä tyynen meren yllä. Pian auringon punaiset säteet peittyivät harmaan pilvimassan taakse. Helsinkiin saavuttaessa taivas oli kirkastunut ja kaupungin satama näytti pakkasaamuisen kauniilta. Kuin kevyt usva olisi leijunut satama-alueen yllä, meri oli tyyni ja värit tuntuivat kauniilta ja harmonisilta. Lunta ei edelleenkään pääkaupunkiseudulla näy, mutta pakkanen oli puraissut maata sen verran, että maa oli kauniin huurteinen. Minä tein vielä hieman töitä kotona, lapset saivat lomailla.

Samalla, kun avasin koneen kuuntelin Jouluradion Jesse Kaikurannan ja  Lenni-Kalle Taipaleen version Hoosiannasta.  Lue lisää…