pääsiäinen
Hyvää pääsiäistä!
Heräsin tänään klo 6.21 kamalaan pamaukseen. Olin varma, että se oli ukkonen, sillä meillä on ukkostanut tämän talven aikana jo kaksi kertaa. Nousin ylös, katsoin ikkunasta. Ulkona satoi, lunta. Normaalisti olen tähän aikaan jo käynyt koira kanssa ulkona ja laittanut pojille puuron valmistumaan. Tänään nukuin ”pommiin” sillä olinkin ajastanut herätyksen perjantaille. Äkkiä herättämään esikoinen.
Aamupalapöydässä huomasin, että pojan eilisillan lääkkeet olivat jääneet antamatta. Poltin päivällisen pannunpohjaan, ja tapahtui sitä muutakin. Ilta päättyi onneksi rauhallisesti, saunoen.
Voiko prinsessa enempää toivoa…
Voiko prinsessa enempää toivoa kuin kolme sammakoprinssiä odottamassa suudelmaa ja juhlimassa synttäreitä?
Meillä muilla taitaa olla jo toivoa oikeasta keväästä. Ja se tuntuu ihan melkein yhtä hyvältä kuin nelivuotiaan siskontyttären ihana synttäriunelma. Samaan pöytään mahtui aurinkoisen pallomainen appelsiinikeikauskakku kahdeksanvuotiaalle isoveljelle.
Pääsiäisen rauhaan
Laskeuden pääsiäiseen hieman raskain mielin. Kuulin eilen työkaverini sairastuneen äkillisesti, todella vakavasti. Äkillisyys tuntuu absurdisti suhteelliselta, kun vuosia tavanomaisina jatkuneet harmittomat oireet saavat yht’äkkiä musertavan taustan. Kun muutama päivä sitten poti maailmantuskaa, on kovin äkkiä taas pienessä mikromaailmassaan.
Pääsiäisenä on hyvä rauhoittua lepoon. Sitä tämä aika on minulle, meille. Rauhoittumista ja yhdessä oloa yksin ja yhdessä. Jotain vanhaa ja rakasta: isoäitini marmorimunat. Kevään ensimmäiset kukat.
kun taivaalta sataa valkoisia hiutaleita 