Tiedät ehkä sen tunteen, kun sinulle tärkeä ihminen hymyilee sinulle, ja vain sinulle? Auringolla on pitkän harmauden jälkeen samanlainen vaikutus.
Tunnet taas olevasi elossa.
syksy
Marraskuu
Marraskuu on ollut kiireinen kuin mikä. Aurinko on etsintäkuulutettu, ja joulumieli lepää vielä sijoillaan. Minulle Muumilaakson marraskuu tuo silti kaiken harmauden keskelle.
Toivon.
Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa.
Vaikka väsymys ja flunssan alku uhkaavat painaa silmät kiinni. Ja vetämään peiton vielä kerran korviin. Mutta sittenkin illan lenkki koiran kanssa metsässä tuo kaiken niin lähelle.
Keskellä kiireen
Keskellä marraskuisten kiireiden on ihana saada vieraita kotipuolesta. Tuoksutella piparkakkukakun vastutamatonta tuoksua. Sytyttää kynttilät.
Tänään me muistamme
Tänään me muistamme heitä, jotka eivät ole enää kanssamme.
Ovat ajatukseni ovat aina pyhäinpäivänä ennen kaikkea toisen isoisäni luona. Hänen, joka lähti aivan liian yllätyksellisesti, odottamatta. Aivan liian varhain.
Hei hei lokakuu! Tervetuloa marraskuu!
Mikä ihana lokakuu onkaan ollut! Kyllä vain, olet minun lempparini kaikista!
En voi ennen marraskuun hämärän hyssyttelyä olla palaamatta vielä hetkeksi näihin ihaniin väreihin ja syksyisen kauniisiin tunnelmiin.
kun taivaalta sataa valkoisia hiutaleita 