M kuten maanantai…tai Minecraft!

Meillä vietettiin viime perjantaina uudenvuodenpäivänä syntyneen esikoisen syntymäpäiviä sukulaisten kesken. Koska Minecraft on pojan suurimpia suosikkeja, juhlien teema valittiin toivomuksesta tietenkin.

Minecraft juhlasettejä ei ainakaan meillä Suomessa näytä olevan saatavilla, mutta hieman Pinterestiä (KLIK!) selailemalla saa ihan huikeasti erilaisia ideoita. Minä keräsin omaan kansiooni vain muutaman, mutta niistäkin löytyi kaikkea kivaa! Itse tulostin viirit ja pieniä kuvia mukeihin ja tikkuihin täältä (KLIK!).

Advertisement

Lepakoita ja leijuvaa piparintuoksua

Paluu syyslomalta arkeen on sujunut yskähdellen. Jo parin lomapäivän aikana ehti nauttia kaikesta siitä mitä vähään aikaan ei ole ehtinyt. Ja mielellään olisi jatkanut pidempäänkin. Onnistunut loma huipentui syyskuussa syntyneen ekaluokkalaisen myöhäisiin kaverisynttäreihin.

Jos aiempina päivinä talomme täytti ihana piparintuoksu, niin sunnuntai-iltana 10 poikaa täyttivät sen ilolla ja äänellä. Synttäreillä otettiin jo varaslähtö Halloween-teemalla lepakoiden lennellessä sekä astioissa että piparkakuissa.

HYVY HÄVY SYNSYNYMÄYÖPÄIVÄN SYMÄPÄVÄÄ

Pöllö kirjoitti näin: 
HYVY HÄVY SYNSYNYMÄYÖPÄIVÄN SYMÄPÄVÄÄ.
Puh katsoi ihailevasti.

Joulukuusi seisoo vielä tyytyväisenä olohuoneen nurkassa. Joka aamu sytytämme valot, ja lumoutuneena sen kauneudesta. Yritän jo valmistautua ajatukseen luopumisesta, mutta siihen on vielä muutama päivä…Kuin lohdutuksena sain eilen juhlan tuoksinassa valkoisia tulppaaneja: valkoinen kuin lumi, puhdas kuin tämän uuden vuoden tyhjät sivut!

Siirtymistä uuteen vuoteen siivittää meillä mukavasti esikoisen syntymäpäivän juhlinta. Onko siitä tosiaan jo 9 vuotta, kun tämä erityinen esikoisemme, leijonanpentumme, putkahti lämpimänä tammikuun ensimmäisenä päivänä maailmaan?! Juhlat sujuivat mukavan lämpimissä tunnelmissa perheen parissa: oli ihana saada mukaan maailmalla lentävät pikkuveljenikin.

Onko siitä jo vuosi?

Minä ja blogimme juhlimme melkein yhdessä. Blogini on tänään yksivuotias. Minä pari päivää myöhemmin vain ihan hieman vanhempi…Blogini on kulkenut takataskussani kokonaisen vuoden ympäri. Välillä ovat aiheet olleet hukassa, väsymys painanut peiton alle, kuvat kadoksissa.

Silti tuntuu kuin olisin astunut aivan uuteen maailmaan. Miten ihania blogeja olenkaan löytänyt, miten mukavaa on astua omasta maailmasta toisen maailmaan. Oppia, ihastua, löytää. Välillä surra, iloita. Nähdä maailma toisin silmin. Mutta myös omin silmin. Elää iloissa, suruissa, hetkessä ja tulevaisuudessa. Päivät, viikot, kuukaudet, vuodet. Kiitos. Kiitos, kun olet ollut mukana ❤

Lupaa minulle!

Viikonloppuun on mahtunut sadetta ja paistetta. Ja kynttilöitä. Syksy on saapunut taas ja nyt. Varmemmin kuin kesän jälkeen ikinä uskalsin kuvitellakaan. Meille syksyn alku on kuopuksen syntymäpäivä. Kuusi vuotta sitten rääkäisi tämä pieni mies ensimmäisen huutonsa. Onnellisten tähtien alla. Onnenhuntu harteillaan, sanoi kätilö.