Tämä on aivan parasta aikaa. Nauttia aamuauringon ensimmäisistä säteistä. Täyteläisestä kahvista. Vetää hetki henkeä ennen työpäivän aloitusta.
Tämä on aivan parasta aikaa. Käyttää jokainen liikenevä hetki syksyn viimeisten värien tuijotteluun. Tietäen, että kohta kaikki kuolee. Elämä kaikkoaa luonnosta, ennen ensi kevättä.
Että on kesä? Ilmat ovat muuttuneet helteisistä hyytäviksi, mutta meillä lasketaan päiviä kesähoidon loppumiseen. Viikot tuntuvat juoksevan entistä nopeampaan ja on vaikea pysytellä mukana. Taivaalta sataa vuorotellen rakeita, vettä, ja sitten taas paistaa.
Aika alkaa hämärtyä. Uutta ja vanhaa. Mutta juuri tässä ja nyt. Se on täällä, vaikka sen kädet ovat jäiset ja puhallus viileä.
Viikko nimittäin. Liikaa ohjelmaa, liikaa tunteita, ajatuksia. Mutta onneksi. Pari tuntia ja kello vierähtää viikonlopun viettoon.
Amsterdam on iloinen. Amsterdam on kanaaleja, polkupyöriä, ihania luomuruoan toreja. Amsterdam on kukkia, ystävällisiä ihmisiä, pieniä herkutteluhetkiä kadulla: juustoja, lettuja, kurpitsakeittoa. Amsterdam on pieniä kulmakunnan herkuttelupaikkoja kuten ensimmäisen illan Van Kerkwijk. Tai sitten toisen iltamme varastohalliin autojen keskelle sijoitettu Hotel de Goudfazant. Ilta molemmissa oli loistava!
Amsterdam on vapautta, vettä ja vallattomassa kaavassa kulkevia kujia. Amsterdam on pyöriä pyöriä pyöriä, ja ja sinne tänne suihkivaa sekavaa liikennettä. Amsterdam on vanhoja vanhoja idyllisiä kivitaloja, kanaalien rannoilla kiinnittyneitä asuntolaivoja. Kahviloita, pikkuputiikkeja toinen toistaan idyllisempiä. Amsterdam on museoita museoita: niissä saisi helposti kulumaan, kauan! Tätä kaikkea ja paljon muuta! On Amsterdam!
Tuskin ehtii viikko lopuilleen, kun on taasen viikonloppu. Joka katoaa pikaisessa pyrähdyksessä taivaan tuuliin. Mitä lähemmäs kesäloma koittaa (no, kyllä tässä vielä kaksi kuukautta saa kituuttaa), sitä ahdistavammiksi käy paluu viikon aloitukseen. Sunnuntaiahdistukseksi sitä voi myös kai kutsua.
Valokuvien myötä viikonlopun hienoja luontohetkiä (huom. suurin osa kuvista on mieheni ottamia, seuralaisenaan tänä viikonloppuna uusi superhypermegaobjektiivi). Näihin kuviin voinee palata, kun oikein ahdistaa. Kyllä luonto osaa olla upea!
kun taivaalta sataa valkoisia hiutaleita 