Aurinkoista vappua!

Juuri tällä hetkellä aurinko paistaa melkein pilvettömältä taivaalta, ja kesä tuntuu olevan lähempänä kuin koskaan. Meri kimmeltää ja lokit huutavat. Rymyremppamme (eli siis perheemme :)) pakkasi tänään kimpsunsa ja kampsunsa, ja lähti ensimmäistä kertaa saareen.

Kun huhtikuu on ollut melkoista vuoristorataa, on nyt hyvä levähtää. Mukana ovat ilmapallot, tippaleivät, munkit ja simaa…Eniten odotan unta, joka saaressa on niin mahdottoman syvää. Samalla on aika vielä hieman huhtikuun tunnelmissa siirtyä toukokuuhun, joka on jo ihan melkein kesää.

Kaunista ja aurinkoista vapputunnelmaa 🎈🍾🌸💕

Milla

Lahjaksi elämä

Istun junassa matkalla kotiin työreissulta. Eilen oli ehkä elämäni vaikein aamu lähteä yhtään mihinkään kotoa. Puolisoni odotti minä päivänä tahansa tällä viikolla tulevia uutisia diagnoosista pitkän ja vaikean sairastelun jäljiltä: uutiset voisivat olla helpotus tai jotain ihan muuta.

image

Viimeiset kuukaudet ovat olleet sumuisia. Epätietoisuus, murhe ja huoli ovat vallanneet mielen. Jostain on lopulta löytynyt voiman rippeet arjen pyörittämiseen ja eteenpäin menemiseen. Hengähdystauot ovat löytyneet hetkistä lasten ja metsälenkeistä koiran kanssa, pihalla puuhailusta, kukista, hiljaisista hetkistä puolison kainalossa.

Lue lisää…

Kevät ja meri

Olen viimeisten viikkojen aikana kaivannut merta. Sen rantoja. Suolaista tuulta. Aaltojen hiljaista liplatusta, kuohuntaa joka jää korviin pyörimään pitkäksi aikaa. Tänään ajoimme aamupäivällä hyvän sään aikaan Akseli Gallen-Kallelan Museolle Helsinkiin, jätimme auton parkkiin ja jatkoimme rantaa pitkin matkaa jalan. Toipilaan voimien mukaan.

SAM_5006

Lue lisää…

Rakastan!

Piha näyttää edelleen vain harmaalta ja ruskealta. Tuntuu kuin kirjaimellisesti ruoho olisi vihreämpää aidan toisella puolen. Kaipaan jo niin kevään vehreyttä, huumaavia tuoksuja jotka sekoittavat pään lempeissä illoissa. Kevät tuntuu juuri nyt niin pitkältä ja kylmältä. Aina välillä tavoittaa lämpimän jossain hiljaa, mutta sitten se on taas poissa.

Viikko on ollut sekava. Mutta myös jotain aivan muuta. Voitin lähipuutarhamme arvonnassa kassillisen orvokkeja, kiitos Puutarhanikkarit! Eilen kipaisin illalla hakemassa keväisen huumaavan voittoni. Vaikka miten rakastankin valkoista, niin mukaan lähti punaisen keltaisia kaunokaisia. Josko nämä toisivat lämpöä, ja väriä.

DSC_1568

Toinen syy puutarhakäynnille olivat nämä kaunokaiset. Miten kukaan voisi vastustaa jouluruusuja, minään vuodenaikana. Voi miten rakastankaan!

Lue lisää…

Kun maailma heittää häränpyllyä

Vajaa vuosi sitten esikoisemme sairastui yllättäen. Sairauteen liittyvä ensimmäinen tapahtuma, josta viime vuonna myös blogissa kirjoitin (KLIK!), on ollut ehkä draamattisin elämässäni. Vaikka lopulta on ollut kyse ”vain” sairaudesta, joka on hoidettavissa lääkityksellä, oli viime vuosi henkisesti todella raskas.

Päivän paras hetki: aamuauringossa. Kuva keväältä 2015.

Tältä vuodelta toivoin eniten seesteistä arkea, kun lapsen sairauden lääkityskin ollaan saamassa tasapainoon ja sen kanssa eläminen on jo osa arkipäivää. Mutta joskus elämä päättää muutoin. Ensin uutiset toisesta vakavasta sairastumisesta. Ja sitten. Ei sitä vain arvannut, että läheisistä läheisimmän, rakkaista rakkaimman, ihmisen flunssalta vaikuttava tauti onkin jotain ihan muuta. Ehkä sitä ei halunnut nähdäkään.

Lue lisää…